Banneri
  ETUSIVU HISTORIA OSASTOT TOIMITILAT KALUSTO OTA YHTEYTTÄspacer KUVIA spacer LINKIT
Halytysosasto
Nuorisosasto
Naisosasto
Tukiosasto
Hallitus
Ajankohtaista

HISTORIA

Synty
Vuonna 1895 kevätpuolella tuli asemapäällikkö Johan Anton Nervander Valtionhotellin kassaan jossain virka-asiassa. Niin majatalon omistaja Konstantin Kriminsky otti puheeksi erään hautomansa ajatuksen, Vapaaehtoisen Palokunnan perustamisesta. Asemapäällikkö Nervander, jolla ei ollut tapana vastauksiaan kauan punnita, vastasi myönteisesti näin oli taulaan kipinä saatu. Sekä kiireen kaupalla asiaa eteenpäin viemään.

Muutama asiasta innostunut henkilö kokoontui ensimmäiseen neuvottelukokoukseen 15 päivä toukokuuta 1895 Imatran asemahuoneistolle. Tätä kokousta voidaan pitää Imatran VPK.n perustavana.

Palokunnan ensimmäisissä säännöissä oli kohta joka kuului: Imatran VPK:n tarkoituksena on suojella Imatran seutua tulenvaaralta. Perustamiseen vaikutti myös voimakkaasti yhdistyselämän ja erilaisten huvitilaisuuksien tarve jota voitiin toteuttaa sitten VPK:n kautta.


Imatralla 
27.07.1945  Mikko Pärssinen


Perustamisvuoden jäsenmäärä oli vuoden lopussa 59 henkilöä. Jäsenmäärä vaihteli seuraavien vuosien aikana reilun kahdenkymmenen ja seitsemänkymmenen jäsenen välillä. Toimintaa eivät häirinneet puolue- eikä kieliristiriidat, vaikka osa jäsenistöstä oli venäjän ja ruotsinkielisiä ja mm. kirjanpito pidettiin alkuvuosina ruotsiksi. Ensimmäisenä palokunnan päällikkönä toimi perustamisesta lähtien viisi vuotta asemapäällikkö J.A.Nervander.

Palokunnan kautta harrastustoiminnan viriämisestä kertoo mm. vuonna 1904 perustetun voimistelujaoston seurauksena syntynyt urheiluseura Imatran Jyske, joka itsenäistyi pois palokunnasta vuonna 1917, mutta toimii saman nimisenä Imatralla edelleenkin.
Toimintaansa varten järjestäytynyt palokunta tarvitsi tietenkin varusteita ja kalustoa.
Ensimmäisiä hankintoja olivat puvut ja kasket. Sitten tulivat vuonna 1896 ensimmäinen ruisku ja
jonkin verran letkua.

Iltamien ja juhlien pidon kautta palokunta hankki toiminnalleen varoja. Tarve omasta talosta oli useasti myös esillä. Talon hankinta toteutuikin sitten niin, että vuonna 1903 joulukuussa pidettiin vihkijäiset. Oma talo toi pontta toimintaan. Vakituinen tyyssija oli helpotus mm. kaluston pitämiselle omassa vakituisessa paikassa.

Vuonna 1917 palokuntaamme liittyi henkilö jonka nimi muistetaan. Nimittäin tuolloin Imatralle muutti nuorempi tuomari Leo Pesonen. Pesonen oli kiinnostunut palokunnan toiminnasta ja tutustuttuaan siihen hän havaitsi puutteita mm. hälytysjärjestelmässä. Hänen mielestään asutuksen lisääntyessä ja asuinalueiden laajentuessa ei aikaisemmin tehty piirijako enää riittänyt. Pesosen aloitteesta laadittiin uusi piirijako, jossa huomioitiin uudet alueet. Hälytysjärjestelmän tehokkuutta Pesonen paransi myöhemmin uudella pumpattavalla hälytystorvella, jonka hän lahjoitti palokunnalle.

Pesosen palokuntatyö jatkui myöhemmin valtakunnallisen palosuojelun kehittämisessä, missä hän teki merkittävän työn. Hän oli mm. kirjoittamassa ensimmäistä palolakia, perusti Palopäällystökoulun ja toimi myöhemmin Helsingin kaupungin palopäällikkönä.
Vuonna 1934 palokunta myi talonsa Imatran Suojeluskunnalle ja Lotta Svärd järjestölle. Talon myymisen syyt olivat pelkästään taloudelliset, sillä sen ylläpitokustannukset muodostuivat ylivoimaiseksi.

1930-luvulla tehtiin myös esityksiä siirtyä puolivakinaiseen toimintaan. Siirtyminen ei kuitenkaan onnistunut. Sitä yritettiin myös vuonna 1941, jonka yrityksen kaatoi alkaneet sotavuodet.
Vuoden 1941 kesäkuussa palokuntamme määrättiin ilmansuojelujoukkoihin kuuluvaksi. Suruviestinä jatkosodan alkurysäyksistä tuli päällikkömme Ale Soiven kaatuminen. Sodan jatkuessa palokunta sai toimia melko rauhallisissa oloissa toimien mm. väestönsuojeluviranomaisten alaisuudessa.
Yhteistoimintaa naapurikuntien, Joutsenon, Jääsken ja Ruokolahden kanssa ryhdyttiin toteuttamaan ensimmäisen kerran 40-luvun alussa. Kuntien läheisyys toi silloin sammutustehtäviä näiden kuntien alueille, jota myös silloinen palolaki edellytti.

Palokuntamme talon ostajien toiminta vaikeutui vuoden 1944 aikana siinä määrin, että Lotta Svärd järjestö lahjoitti osuutensa talosta sekä sievoisen summan rahaa palokunnalle. Toisen puolen talosta lahjoitti Suojeluskunnan osasto Imatran Jyskeelle. Näin talo palautui alkuperäisille omistajille ja sai nimekseen Imatran Seurapirtti. Vuonna 1961 Seurapirtin tilalle rakennettiin kaksi kerrostaloa, joista toisen alakertaan tuli palokunnalle toimitilat.

Rauhanajan tultua jälleenrakennus toi paikkakunnalle myös uutta teollisuutta ja kehitystä. Osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia perustettiin myös Imatran kauppala vuoden 1948 alusta lukien. Järjestäytyneen palotoimen kehityksessä otettiin myös lisä askelia, sillä Imatran kauppalan vakituinen palokunta perustettiin vuonna 1951. Meidän vapaaehtoinen palokuntamme sen sijaan vietti jo 50-vuotisjuhlia vuonna 1945.

Sodan jälkeisinä vuosina kaiken rakentamisen ja kehityksen myötä myös palokunnan jäsenmäärä nousi voimakkaasti. Tuolloin palokunnassa oli sekä toimivia, että kannatusjäseniä.

YHTEYSTIEDOT:  

Imatran VPK
Ensontie 4
55610 IMATRA

paloasema puh.040-4821133